Chempolis Intiassa – jalostamo Kazirangan kansallispuiston suoja-alueelle

Alkuvuodesta esillä ollut Chempolis Oy:n bioetanolihanke etenee vaivihkaa Intian Assamin osavaltiossa. Parhaillaan Chempoliksen yhteistyökumppani Numaligarh Refinary Ltd. hakee hankkeelle ympäristölupaa. Paikalliset asukkaat vastustavat jalostamohanketta. 

Intian Assamin osavaltion saasteiden ehkäisylautakunta (PCBA) peruutti toukokuun lopussa Numaligarh Refinary Ltd:n (NRL) ja Chempolis Oy:n yhteisen bioetanolijalostamon ympäristöluvan edellyttämän julkisen kuulemistilaisuuden. Syyksi lautakunta ilmoitti "eräät väistämättömät olosuhteet". Nyt bioetanolijalostamon ympäristövaikutuksia käsittelevä kuulemistilaisuus on siirretty heinäkuun puoleenväliin.

Aiemmin toukokuussa alueen asukkaat arvostelivat tilaisuuden järjestämistä paikallisella koululla kesken koulupäivän. Edes koulun henkilökunta ei tiennyt suunnitellusta kuulemistilaisuudesta. Siitä ei myöskään ilmoitettu ennalta ympäristösäännösten vaatimalla tavalla paikallisissa sanomalehdissä.

Valmistautumisaika kuulemistilaisuteen on siirron jälkeenkin lyhyt. Muutamassa viikossa paikallisten ihmisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden organisaatioiden tulee tutustua satoja sivuja sisältävään biojalostamon ympäristövaikutusten arviointiraporttiin, muodostaa käsitys asiasta ja ilmoittaa huomautuksensa viranomaisille. Tosin, kokonaisuudessaan raportti on julkaistu ainoastaan saasteidenehkäisylautakunnan verkkosivulla. Paikallisviranomaisilla on siitä näytettävänä ainoastaan lyhyt yhteenveto. Itse raportti on ollut valmiina loppuvuodesta 2016 saakka.

Erityiseksi paikallisen kritiikin kohteeksi nousi jo aiemmin valtio-omisteisen NRL:n ja sen osakkaana olevan Assamin osavaltion tekemä päätös bioetanolijalostamon sijoituspaikasta paikallisia asukkaita etukäteen kuulematta.  Assamin osavaltio luovutti helmikuussa 2016 nykyisen öljynjalostamon teollisuusalueen pohjoispuolella olevat tontit jalostamoyhtiölle. Tontti sijaitsee Kazirangan kansallispuiston suoja-alueella. Sinne rakentaminen on Intian hallituksen aiemman päätöksen perusteella kielletty.

Tontti sijaitsee Kazirangan kansallispuiston suoja-alueella. Sinne rakentaminen on Intian hallituksen aiemman päätöksen perusteella kielletty.

NRL rakensi bioetanolijalostamon tontin ympärille muurin ja aidan sekä käynnisti maanrakennustyöt ilman asianmukaisia lupia. Aita ja muuri katkaisevat villieläinten kulkureitin Deopaharin metsästä Dhansiri joelle. Runsas vuosi sitten alueen asukkaat tekivät asiasta valituksen Assamin osavaltiolle vaatien rakennustöiden keskeyttämistä.

Tulevan bioetanolijalostamon tontti Owguri Chapori Gaon kylässä. Kuva: Rohit Choudhury

Numaligarhin öljynjalostamo sijaitsee ekologisesti erittäin herkässä ympäristössä Kazirangan kansallispuiston, Dyojangin suojelumetsän ja suojelualueeksi kaavaillun Deopaharin metsän välittömässä läheisyydessä. Parin kilometrin etäisyydellä öljynjalostamosta virtaavat Dhansiri ja Kaliani joet, jotka laskevat Kazirangan kansallispuiston lävistävään Brahmaputra -virtaan. Sen ympärille levittäytyvät kosteikkoalueet ovat kasvistoltaan ja eläimistöltään ainoalaatuiset maailmassa. Kazirangan kansallispuisto on UNESCO:n maailmanperintökohde.

BIOETANOLIJALOSTAMO KANSALLISPUISTON SUOJAVYÖHYKKEELLE

Bioetanolijalostamon rakennuspaikka sijaitsee Kazirangan kansallispuiston suojavyöhykkeellä, ns. "No-development Zone:lla aivan Dhansiri joen tuntumassa. Intian hallitus perusti vyöhykkeen aikoinaan suojelemaan herkkää luonnonympäristöä, turvaamaan villieläinten kulkureitit sekä  varmistamaan, ettei alueelle tule öljynjalostamon lisäksi muuta teollisuutta. Vyöhykkeelle rakentaminen, öljynjalostamon laajentaminen tai uusien tuotteiden tuotannon aloittaminen ilman Intian keskushallituksen etukäteen tekemää päätöstä on kielletty.

Bioetanolijalostamon rakentamisen kautta myös Chempolis Oy osakkeenomistajineen on nyt osaltaan kärjistämässä tätä konfliktia

Suojavyöhykkeelle rakentaminen on viimeisin vaihe NRL:n aiheuttamassa ympäristökonfliktissa, jolla on tuhoisia seurauksia alueen luonnon ja ihmisten kannalta. Bioetanolijalostamon rakentamisen kautta myös Chempolis Oy osakkeenomistajineen on nyt osaltaan kärjistämässä tätä konfliktia.

Lähde: Google Earth/ Juha Holma. Klikkaa suurentaaksesi.

Chempolis Oy, jonka pääomistajaksi valtionyhtiö Fortum Oy tuli viime syksynä, solmi helmikuun 2017 lopulla sopimuksen etanolia tuottavan jalostamon rakentamisesta Numaligarhiin NRL:n kanssa. Sen paremmin Chempolis kuin sen pääomistaja Fortumkaan eivät ole tiedottaneet solmitusta sopimuksesta, vaikka kummankin yhtiön johtohenkilöitä kävi allekirjoittamassa sen Assamissa.  Jalostamon rakentamisesta vastaavan yhteisyrityksen perustamisesta on tarkoitus tehdä päätös ennen syyskuun alkua. Siihen mennessä yhtiöt pyrkivät mm. hankkimaan bioetanolijalostamolle ympäristöluvan, sopimaan yhteisyrityksen rahoituksesta ja varmistamaan laitoksen raaka-aineen eli bambun saannin.

Sen paremmin Chempolis kuin sen pääomistaja Fortumkaan eivät ole tiedottaneet solmitusta sopimuksesta

Etanolijalostamon rakentaminen liittyy Numaligarh Refinary Ltd:n suuriin laajennushankkeisiin, jotka ovat osa Intian valtion energia- ja öljypolitiikkaa ja Assamin osavaltion teollistamispolitiikkaa.  NRL:n omistajina ovat Intian valtio kahden eri öljy-yhtiönsä  kautta sekä Assamin osavaltio. NRL:n tavoitteena on kolminkertaistaa tuotantonsa ja aloittaa myös öljytuotteiden vienti ulkomaille. Tähän tarvitaan etanolia, jotta jalostamon tuottamat polttoaineet saadaan vastaamaan Intian valtion ja kansainvälisten kuluttajien asettamia laatuvaatimuksia.

IHMISET SISÄÄN, ELÄIMET ULOS

NRL:n ja Chempolis Oy:n välisen yhteistyön käynnistäminen on viime vuosien aikana ollut useita kertoja esillä Suomen ja Intian valtiojohdon korkean tason tapaamisissa. Molemmat valtiot ovat allekirjoittaneet YK:n jäsenmaiden yhdessä syyskuussa 2015 sopiman kestävän kehityksen agendan (Agenda2030), joka velvoittaa sekä kehittyneitä että kehittyviä maita. Agenda tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen huomioon tasavertaisesti. Intiasta saatujen tietojen valossa NRL:n toiminta ei täytä agendassa asetettuja tavoitteitta. Tämän totesi myös intialainen ympäristötuomioistuin vajaa vuosi sitten antamansa tuomion perusteluissa.

Intian valtio ympäristörikoksia käsittelevä tuomioistuin National Green Tribunal (NGT) antoi elokuussa 2016 tuomion Numaligarh Refinery Ltd:n toiminnasta lähellä Kazirangan kansallispuistoa ja Deopaharin luonnonsuojelualueeksi kaavailtua metsää. Tuomio tuli pari kilometriä pitkän muurin rakentamisesta öljynjalostamon toimihenkilöiden luksusasuntoalueen ympärille, puiden kaatamisestä golf-kentän tieltä, kukkuloiden tasoittamisesta viheröitä varten ja kentän ympäröimisestä muurilla. Muurit estävät mm. villinorsujen, hirvieläinten ja isojen kissäeläinten liikkumisen laidunalueelta ja juomapaikalta toiselle. Tämä on johtanut lukuisiin norsujen kuolemiin ja eläinten aiheuttamiin tuhoihin alueen viljelmillä ja kylissä.

Öljynjalostamo ei lupauksestaan huolimatta ole noudattanut tuomioistuimen päätöstä aiheuttamiensa ympäristötuhojen korjaamisesta välittömästi ja muurin purkamisesta.

Tuomioistuin määräsi NRL:n maksamaan 2,5 miljoonaa rupiaa (n. 35 000 euroa) sakkoja käytettäväksi ympäristön kohentamiseen. Yhtiö velvoitettiin istuttamaan kymmenkertaisesti kaatamiensa puiden määrän uusia puita sekä purkamaan laittomasti sekä öljynjalostamon asuinalueen että siihen kuuluvan golfkentän ympärille rakentamansa muurit.  Tuomioistuimen mukaan yhtiön toimihenkilöiden asuinalueen ympäröivä, paikoin kuusi metriä korkea ja yli kaksi kilometriä pitkä muuri katkaisee norsupolun, jota monet eläinlajit käyttävät liikkuessään alueelta toiselle.

Öljynjalostamo ei lupauksestaan huolimatta ole noudattanut tuomioistuimen päätöstä aiheuttamiensa ympäristötuhojen korjaamisesta välittömästi ja muurin purkamisesta. Sen sijaan yhtiö valitti päätöksestä sillä perusteella, että yhtiö ei tarvitse nykyisten säädösten mukaan ympäristölupaa muurin tai golfkentän rakentamista varten. Vuoden 1996 No Development Zone-asetus kieltää suojavyöhykkeelle rakentamisen kuitenkin kokonaan.

POLIITTINEN ÖLJYNJALOSTAMO

Ympäristötuomioistuimen päätöksessä huipentuvat useat eri kehityskulut ja ristiriidat Intian Assamin osavaltiossa. Numaligarhin öljynjalostamon perustamisen taustalla on vuonna 1985 solmittu, maan sisäinen rauhansopimus, Assam Accord. Miltei kolme tuhatta kuolonuhria vaatineiden sisäisten levottomuuksien jälkeen Intian hallitus pyrki tuolloin palauttamaan järjestyksen Assamiin sopimuksen avulla. Sen toisena osapuolena oli maahanmuuttoa vastustanut kansanliike. Sopimuksessa Intian hallitus sitoutui Assamin osavaltion taloudelliseen ja teolliseen kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen assamilaisille sekä vuoden 1971 jälkeen Bangladeshista maahan tulleiden ihmisten joukkokarkotukseen. Nämä karkotukset jatkuvat edelleen.

Jalostamon sijoittaminen ympäristöltään herkälle ja ainutlaatuiselle alueelle lähelle Kazirangan kansallispuistoa,Brahmaputra -jokea ja laajoja suojelluiksi suunniteltuja alueita herätti ankaraa kritiikkiä. Intian valtio asetti jalostamon ja sen yhteyteen tulleen asuinalueen rakentamiselle tiukat ympäristöehdot. Vuoden 1991 ympäristölupa edellytti jalostamon sijoittamista sille varatun teollisuusalueen itäiseen reunaan, mahdollisimman kauaksi Kazirangan kansallispuistosta. Työntekijöiden asuinaluetta ei saanut rakentaa tehtaasta länteen, jotta etäisyys Kazirangan rajasta olisi riittävä.

Intian valtio asetti jalostamon ja sen yhteyteen tulleen asuinalueen rakentamiselle tiukat ympäristöehdot. NRL on loukannut asetettuja rajoituksia toistuvasti viranomaisten kielloista huolimatta.

Vuonna 1996 Intian ympäristö- ja metsäministeriö (MoEF) määräsi NRL:n öljynjalostamon ja sen läheisyydessä olevan asuinalueen ympärille 15 kilometrin suojavyöhykkeen,"No Development Zone:n”. Sen tarkoituksena on suojella herkän alueen metsiä ja eläimistöä rakentamisen, teollisuuden ja maatalouden vaikutuksilta. Kun Assamin luonnonympäristö muodostuu viljelyalueista, kosteikoista ja näiden välisistä metsäsaarekkeista, kieltoalueen tarkoituksena on suojata etenkin ruohonsyöjien käyttämiä polkuja tai yhdyskäytäviä eri laidunalueiden ja juomapaikkojen välillä. NRL on loukannut asetettuja rajoituksia toistuvasti viranomaisten kielloista huolimatta.

KUOLLEITA NORSUJA JA GOLFIA

Vuonna 2011 NRL aloitti  muurin rakentamisen suojavyöhykkeelle osana työntekijöidensä ylellisen asuinalueen laajennussuunnitelmaa. Yhtiö haki laajennussuunitelmalle  viranomaisten lupaa. Se ei ehtinyt koskaan astua virallisesti voimaan, koska lupaviranomaisille selvisi, että NRL oli hakenut lupaa harhaanjohtavilla ja vajavaisilla tiedoilla. Hakemuksessa ei ilmennyt, että NRL oli aikeissa rakentaa muurit sekä golfkentän.  Laajennushankkelle ei myökään tehty ympäristöselvitystä, jossa olisi arvioitu rakennustöiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. NGT:n langettamasta päätöksestä selviää, että rakentaminen alkoi ilman viranomaisten lupaa. Muurista tuli yli kaksi kilometriä pitkä ja sen päällä kulkee piikkilanka-aita.

Vuonna 2014 NRL aloitti 9 reikäisen golfkentän rakentamisen asuinalueen yhteyteen. Golfkenttää varten kaadettiin huomattava määrä metsää, hedelmällistä maata siirrettiin pois ja kumpareinen maasto tasoitettiin maansiirtokoneilla. Lisäksi alue valaistiin ympärivuorokautisesti, mikä häiritsee yöeläinten liikkumista. Asuinalueen tavoin myös golfkentän ympärille rakennettiin muuri, jonka päällä kulkee piikkilanka-aita.

Muurit sulkevat Deopaharin metsän kautta kulkevan norsujen yhdyskäytävän Karbi Anglongin metsäalueen ja Kazirangan välillä, jolloin  kokonaiset norsulaumat joutuvat etsimään uusia reittejä laidunmaille ja juomapaikoille. Kyseessä on villieläinten käyttämä, tuhansia kilometrejä pitkä vaellusreitti Bhutanista Intian kautta Myanmariin.  Nyt siis myös Chempolis Oy:n ja NRL:n bioetanolijalostamon tontin ympärille rakennettu muuri ja aita estävät villieläimiä käyttämästä tätä reittiä.

Nyt siis myös Chempolis Oy:n ja NRL:n bioetanolijalostamon tontin ympärille rakennettu muuri ja aita estävät villieläimiä käyttämästä tätä reittiä.

Käytävän sulkeminen on johtanut viljelmien ja asumusten tuhoutumiseen, ihmisten ja norsujen välisiin konflikteihin sekä pahimmillaan ihmisten ja norsujen kuolemiin. Intialaisten medialähteiden mukaan vuodesta 2011 lähtien yhteensä 10 norsua on kuollut NRL:n rakentaman muurin takia. Kolme aikuista norsua ja yksi poikanen kuolivat yrittäessään ylittää muuria, loput kuolivat nälkään joutuessaan eroon laumastaan. Viime vuosien aikana useita norsukuolemia on tapahtunut läheisillä rautateillä ja maanteillä, koska norsut joutuvat hakemaan uusia reittejä laidunalueilleen yhdyskäytävien sulkemisen vuoksi.

Erityisen haitallista villieläinkäytävien sulkeminen on monsuuniaikana heinäkuusta syyskuuhun. Silloin jokivarsien kosteikkoalueet jäävät tulvan alle. Suurin osa Kazirangan kansallispuistosta on tällaisia veden alle jääviä kosteikkoja ja rantaniittyjä. Villielämet siirtyvät tulvavesien alta pois kansallispuistosta mm. Deopaharin metsään ja Karbi Anglongin metsäisille kukkuloille. Monsuuniaikaan puiston lähiteillä onkin voimassa ajo- ja pysäköintirajoituksia, jotta eläimet voivat ylittää tiet turvallisesti niiden ainoina henkireikinä toimivia norsupolkuja pitkin. Rakennetut muurit ja aidat jättävät villieläimet loukkuun kansallispuistoon tulvavesien armoille. Vuoden 2016 tulvien aikana Kazirangassa hukkui satoja villielämiä.

Kirjoittajat:
Juha Holma
Vaula Martikainen

Muokattu 5.7.2017. Lisätty No-Development Zonen:n kartta, lisätty alkuun "osa 1" sekä muutettu blogin nimeä.

Vastaa