• Useita öljyalan ympäristöpalkintoja saanut Numaligarh Refinery Limited (NRL) hautaa jalostusjätteensä ongelmajätteiden kaatopaikalle lähelle Kazirangan kansallispuistoa ja Brahmaputra -jokea. Puisto on eläimistöltään ainutlaatuinen UNESCOn maailmaperintökohde.
  • Assamin muista jalostamoista poiketen NRL:n ei toimita jätteitään ongelmajätteenkäsittelylaitoksille, kuten Intian voimassaoleva laki edellyttää. 
  • Koska vanha kaatopaikka on täyttymässä NRL kaavailee uuden avaamista. Öljynjalostamon tuotannon laajennusten jälkeen ongelmajätteiden määrä kolminkertaistuu.
  • NRL on Chempolis Oy:n yhteistyökumppani Intian Assamissa. Myös Chempolis Oy:n kanssa yhteisyrityksenä rakennettavan bioetanolijalostamon jätteet sijoitettaneen uuteen kaatopaikkaan.

Öljynjalostuksen eri vaiheissa syntyy öljytuotteiden lisäksi erilaisia jätteitä. Näitä ovat biologiset ja kemialliset jätteet sekä öljyliete. Jätteet sisältävät muun muassa erilaisia hiilivetyjä ja fenoleja. Ihmiselle ja ympäristölle vaarallisia aineita ovat myös erilaiset raskasmetallit, kuten kromi, kupari, kadmium, lyijy, mangaani, ja nikkeli. Jalostusprosessissa syntyvä kemiallinen jäte on voimakkaan emäksistä ja siten syövyttävää. Biologisessa jätteessä on runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia. Öljyliete puolestaan sisältää runsaasti erilaisia rasvoja ja öljyjä. Hajotessaan nämä vapauttavat ilmakehään kasvihuonekaasuja.

Eri puolilta maailmaa saatavat raakaöljyt poikkeavat koostumukseltaan toisistaan, mikä vaikuttaa myös jalostusprosessissa syntyvän jätteen koostumukseen. Numaligarhin öljynjalostamolla käytetään assamilaista raakaöljyä noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä jää jäljelle noin 1400 tonnia jätelietettä. Se sisältää mm. 126-140 kg fenoleja, 80-100 kg nikkeliä, 100-190 kg kromia, 640-840 kg sinkkiä, 190-340 kg mangaania, 390-550 kg kuparia ja 56-75 kg lyijyä. Assamilainen raakaöljy sisältää muista poiketen runsaasti vahaa, eli noin 7 % käytetyn raakaöljyn tilavuudesta. Lukumäärät perustuvat NRL:n vuosituhannen vaihteessa teettämään selvitykseen jalostamojätteidensä hävittämisestä.

Numaligarhin jalostamossa jätelietteestä poistetaan vesi linkoamalla. Jäljelle jää kiinteää ongelmajätettä noin 750 tonnia vuodessa.

Numaligarhin jalostamossa jätelietteestä poistetaan vesi linkoamalla. Jäljelle jää kiinteää ongelmajätettä noin 750 tonnia vuodessa. Vuosituhannen vaihteessa jalostamo valitsi tilaamansa konsulttiselvityksen perusteella jätteen hävitystavaksi kiinteän ongelmajätteen hautaamisen kaatopaikkaan. Selvityksessä konsultti esitti kaatopaikan toteuttamista eristämällä kuiva jäte ilmasta ja vedestä savikerrosten ja tiivistyskalvojen väliin. Myös valumavesien keräysjärjestelmä pohjaveden saastumisen estämiseksi sekä poistoputkistot maatumisen seurauksena syntyvien kaasujen aiheuttaman palovaaran ehkäisemiseksi kuuluivat suunnitelmaan. Haudatun jätteen päälle tulisi humuskerros, johon istutettaisiin kasvillisuutta.

Ongelmajätteen kaatopaikka Kazirangan kansallispuiston kupeessa

Jo jätteen hävittämistä koskevan konsulttiselvityksen tekovaiheessa NRL oli tehnyt päättöksen kaatopaikan sijainnista, mikä myös mainitaan konsultin selvityksessä (26°37'30"N 93°43'30"E). Öljynjalostamo rakensi kaatopaikan rauhoitettavaksi esitetyn Deopaharin metsän ja  Dhansiri joen väliselle alueelle. Matkaa Kazirangan kansallispuistoon on kymmenkunta kilometriä ja Dhansirin rantaan noin puoli kilometriä. Jälkimmäinen on Unescon maailmanperintökohteen,  Kazirangan kansallispuiston läpi virtaavan Brahmaputran sivujoki. Muutaman kilometrin päässä alajuoksuun alkavat tulvatasangot, jotka monsuunikaudella säännöllisesti peittyvät veden alle ja ylläpitävät ainutlaatuista ekosysteemiä. Aivan ongelmajätteiden kaatopaikan vieressä on asutusta ja sairaala. Lähialueen kylissä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Aivan ongelmajätteiden kaatopaikan vieressä on asutusta ja sairaala. Lähialueen kylissä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Ongelmajätteen kaatopaikka sijaitsee Kazirangan kansallispuiston suojavyöhykkeellä, ns. "No-development Zone:lla . Intian hallitus perusti vyöhykkeen aikoinaan suojelemaan herkkää luonnonympäristöä, turvaamaan villieläinten kulkureitit sekä  varmistamaan, ettei alueelle tule öljynjalostamon lisäksi muuta teollisuutta. Vyöhykkeelle rakentaminen, öljynjalostamon laajentaminen tai uusien tuotteiden tuotannon aloittaminen ilman Intian keskushallituksen etukäteen tekemää päätöstä on kielletty.

Konsulltiselvityksen mukainen NRL:n ongelmajätteiden kaatopaikan sijainti. Klikkaa suuremmaksi.

Intiassa vuonna 2008 voimaan tuleen ongelmäjätteiden käsittelylain mukaan jätteiden tuottajan on huolehdittavä niiden kierrätyksestä.  Se voi tapahtua joko omassa polttolaitoksessa tai ostamalla kierrätyspalvelu toimiluvan saaneelta ongelmajätelaitokselta. Lain mukan jätteiden kierrätykseen voi hakea poikkeuslupaa osavaltion ympäristöviranomaisilta, ellei tarjolla ole yhtään jätteitä kierrättävää ongelmajätelaitosta.

NRL ei ole liittynyt  ongelmajätteiden käsittelylaitoksen asiakkaaksi, vaikka ongelmajätteiden käsittely on ollut toistuvasti esillä jalostamon laajennushankkeiden ympäristölupahakemusten käsittelyssä.  Muut Assamissa toimivat öljynjalostamot hoitavat omat ongelmajätteensä niiden käsittelyyn erikoistuneiden yritysten avulla.  Samanaikaisesti Assamin osavaltion ympäristöviranomaiset ovat myöntäneet  luvan sijoittaa ongelmajätteensä kaatopaikkaan vuoteen 2021 asti. NRL siis kiertää lakia väittäessään, ettei ongelmajätteitä käsitteleviä yrityksiä ole tarjolla Assamissa.  Osavaltion ympäristöviranomaiset puolestaan rikkovat lakia myöntämällään poikkeusluvalla.

Päästömittauksia sopivista paikoista sopivaan aikaan

NRL:n antamasta täsmennyksestä vuonna 2015 tehtyyn ympäristölupahakemukseen selviää, ettei yhtiö noudata konsultin alkuperäisiä, vuosituhannen alussa antamia ohjeita kaatopaikan teknisestä toteutuksesta.  Jalostamo muun muassa kattaa kaatopaikan puolet ehdotettua ohuemmalla humuskerroksella. Lausunto ei myöskään sisällä mitään mainintaa eristävistä savi- tai tiivistyskalvokerroksista. Jos eristävä kalvo ja savikerrokset puuttuvat, vesien keruu ei toimi ja sadevedet pääsevät valumaan ongelmajätteen läpi  pohjaveteen ja läheisiin veisitöihin.

Jos lähtökohtana pidetään vuosituhannen alun konsulttiselvityksen lukuja katopaikkaan on haudattu tonneittain fenoleja ja erilaisia raskasmetalleja.

Eri ajankohtina tehdyistä ympäristölupahakemuksista käy ilmi, ettei haitallisten aineiden pitoisuuksia ole mitattu ongelmajätteiden kaatopaikan alapuolisista vesistöistä tai pohjavedestä. Mittaukset on myös tehty säännöllisesti loppusyksyn ja alkutalven kuukausina, jolloin Assamissa on erittäin kuivaa eikä valumia synny.

NRL on haudannut myös jalostusjätteen sisältämän vahan kaatopaikalle aina vuoteen 2016 saakka.  Maatuessaan ilmattomassa tilassa korkean kaloriarvon omaava vaha tuottaa runsaasti metaania, joka on monin verroin hiilidioksidia vaarallisempi kasvihuonekaasu. Toissavuonna jalostamolla otettiin käyttöön uusi laitos, joka ottaa raakaöljyn sisältämän vahan talteen teollisuuden raaka-aineeksi.

NRL:n ongelmajätteiden kaatopaikka on ollut toiminnassa vuodesta 2004 alkaen ja on nyt täyttymässä. Kaatopaikkaan sijoitettujen ongelmajätteiden määrää on vaikea arvioida tarkasti, koska jalostamon tuotannon määrä on vaihdellut eri vuosina muun muassa raakaöljyn saannin ongelmien vuoksi. Jos lähtökohtana pidetään vuosituhannen alun konsulttiselvityksen lukuja, kaatopaikkaan on haudattu tonneittain fenoleja ja erilaisia raskasmetalleja.

NRL on ilmoittanut, että käytöstä poistuvan kaatopaikan päästöjä seurataan kahden kaivon ja säännöllisten pohjavesinäytteiden avulla. Mitään suunnitelmaa kaatopaikkaan haudattujen jätteiden käsittelystä ei ole olemassa.

Uusi kaatopaikka kolminkertaiselle jätemäärälle

NRL on valmistellut uuden ongelmajätteiden kaatopaikan avaamista.  Asiasta on olemassa konsultin laatima selvitys. Öljynjalostamo haluaa tulevina vuosina sijoittaa 6000 kuutiometriä kiinteää jalostusjätettä uuteen kaatopaikkaan. Yhtiöllä ei siis ole aikomustakaan kierrättää öljyjätteitään hyötykäyttöön asiaan erikoistuneiden yritysten kautta.

Uuden ulottuvuuden asia saa jalostamon laajennussuunitelmien myötä. NRL:n tavoitteena on kolminkertaistaa tuotantokapasiteettinsa lähivuosina. Se edellyttää raakaöljyn tuontia muualta, koska Assamin oma öljy ei tuotannon kasvattamiseen riitä.  Jalostamo suunnitteleekin raakaöljyputken rakentamista Bangladeshista, jonne tehtäisiin terminaali muualta laivattavaa tuontiöljyä varten. Numaligarhin öljynjalostamo alkaisi sitten viedä laajassa mittakaavassa öljytuotteita mm. Myanmariin ja Bangladeshiin. Tuotannon kolmikertaistuessa, myös jalostamojätteen määrä kolminkertaistuu.

Jälkimmäisen ratkaisun seurauksena Chempolis Oy:n mainostamat jalostamon ympäristöhyödyt häviävät tisleenä kaatopaikkaan ja hiilidioksidina ilmakehään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hanke toteutetaan ilman voimalaitosta.

Myös NRL:n ja Chempolis Oy:n yhteisyrityksenä rakennettavan bioetanolijalostamon jätteet sijoitetaan samaan kaatopaikkaan. Se syntyykö haudattavia jätteitä riippuu rakennettavan etanolijalostamon kokonaisuudesta. Mikäli jalostamon yhteyteen rakennetaan voimalaitos tuottamaan sähköä ja lämpöä etanolin valmistusprosessiin, jätettä ei juurikaan synny, koska tislausjätteet ja prosessin tuottama hiili voidaan polttaa voimalassa. Jos voimalaitosta ei rakenneta yhtiö sijoittaa etanolin tislausjätteen kaatopaikkaan. Prosessissa syntyvä hiili myydään markkinoilla. Jälkimmäisen ratkaisun seurauksena Chempolis Oy:n mainostamat jalostamon ympäristöhyödyt häviävät tisleenä kaatopaikkaan ja hiilidioksidina ilmakehään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hanke toteutetaan ilman voimalaitosta.

Öljynjalostamon kolhiintunut maine

Vaikka Numaligarh Refinery Ltd on saanut öljyalan ympäristöpalkintoja, on sen maine kolhiutunut viime vuosien ympäristöskandaaleissa. Intian valtio ympäristörikoksia käsittelevä tuomioistuin National Green Tribunal (NGT) antoi elokuussa 2016 tuomion, jonka mukaan jalostamon täytyy purkaa Kazirangan kansallispuiston suoja-alueelle rakentamansa muurit ja ennallistaa alueen metsä. Myöhemmin on käynyt ilmi, että myös NRL:n ja Chempolis Oy:n yhteisyrityksenä rakennettava etanolijalostamo sijoittuu kyseiselle suoja-alueelle, johon rakentaminen on kielletty.

Paikalliset yhteisöt syyttävät petrokemiantehtaan päästöjä alueen jokien kalakuolemista ja kalojen myrkyttymisestä syömäkelvottomiksi.

Viimeisin skandaali kohdistuu NRL:n osittain omistamaan, vasta valmistuneeseen petrokemiatehtaaseen Brahmaputra Cracker and Polymer Ltd:en (BCPL) . Tehdas sijatsee Brahmaputra -virran yläjuoksulla Dibrugarhin Lepetkassa.  NRL toimittaa tehtaan polymeerituotannossa tarvittavan naftan. Intian ympäristötuomioistuin NGT pakotti yhtiön ajamaan tuotantonsa alas syyskuussa. Syynä olivat päästörajat ylittävät haitallisten aineiden päästöt Brahmapurtraan ja sen sivujokiin. Paikalliset yhteisöt syyttävät petrokemiantehtaan päästöjä alueen jokien kalakuolemista ja kalojen myrkyttymisestä syömäkelvottomiksi. Lähialueiden asukkaat ovat huolissaan ilmansaasteista, joiden väitetään aiheuttaneen iho- ja hengityselinsairauksia tehtaan lähikylissä. Asiasta vaaditaan puolueetonta tutkimusta. Valitusten käsittely Intian valtion ympäristöoikeudessa on kesken. Tehdas seisoo edelleen.

Teksti
Juha Holma

Kaksi Chempolis Oy:n ja Numaligarh Refinary Ltd:n yhteistä bioetanolijalostamoa Assamissa vastustanutta kansalaisaktivistia  on pidätätettty  ja asetettu syytteeseen. Kansalaisjärjestöt vaativat toisen yhä pidätettynä olevan aktivistin vapauttamista ja syytteistä luopumista. Järjestöt vaativat myös ympäristöluvan eväämistä jalostamohankkeelta. Hanke uhkaa järjestöjen mukaan rauhoitetuksi kaavailtua Deopaharin metsää ja sen pohjoispuolella sijaitsevaa Kazirangan kansallispuistoa.

Heinäkuun 15. iltapäivällä Soneswar Narah nousi puhujalavalle bioetanolijalostamon ympäristöluvan kuulemistilaisuudessa Rajabari Letekujanin koululla Intian Assamissa. Tiedostusvälineiden  mukaan hän arvosteli hanketta sen ympäristöhaittojen ja yhteiskunnallis-taloudellisten vaikutusten vuoksi.  Aluehallinnon edustajat mykistivät mikrofonin. Narah jatkoi puhettaan pyrkien kertomaan kuulijoille, miten hanke vaikuttaisi vain muutaman kilometrin etäisyydellä sijatsevan Kazirangan kansallispuiston ekosysteemiin. Paikalla olleet osavaltion poliisit rynnivät puhujakorokkeelle, pakottivat Narahin pois puhujalavalta ja veivät hänet väkivalloin koulun pihalla odottaneeseen poliisiautoon.

Bioetanolijalostamon ympäristöluvan edellyttämän kuulemistilaisuuden raportti sisältää tapauksesta aivan toisenlaisen  kuvauksen. Sen mukaan Narah alkoi puhua hanketta vastaan, kaivoi esiin helposti syttyvää nestettä sisältävän säiliön ja yritti sytyttää sen. Yleisen epäjärjestyksen vallitessa poliisit kiidättivät hänet pois puhujalavalta. Soneswar Narah pidätettiin. Poliisin ilmoituksen mukaan hän sairastui poliisin suojissa seuraavana yönä ja on ollut sairaalahoidon tarpeessa. Narah on edelleen pidätettynä.

Soneswar Narahia vastaan nostettiin syytteet murhayrityksestä, virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta ja kuulumisesta rikollisjoukkioon.

Soneswar Narahia vastaan nostettiin syytteet murhayrityksestä, virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta ja kuulumisesta rikollisjoukkioon. Muutamia päiviä myöhemmin kuulemistilaisuuden tapahtumista myös toinen aktivisti, Pranab Doley määrättiin pidätettäväksi.  Hän sai syytteen murhayrityksestä. Omien sanojensa mukaan Doley oli kuitenkin tilaisuuden aikana New Delhissä hoitamassa Kazirangan riistanvartijoiden ampumalla vammauttaman pikkupojan asioita.

Jo aiemmin tämän vuoden keväällä poliisi pidätti molemmat aktivistit. Silloin syynä oli heidän Iso-Britannian yleisradioyhtiön, BBC:n ohjelmassa esittämä kritiikkiKazirangan kansallispuistossa villieläinten suojelun nimissä tapahtuneita ampumisia ja niiden tutkintaa kohtaan. Tapauksissa on kuollut ja haavoittunut viime vuosina kymmeniä ihmisiä, aktivistien mukaan salametsästäjien lisäksi viattomia paikallisia asukkaita. Viime keväisessä ampumistapauksessa Kazirangan kansallispuiston riistanvartijat ampuivat 7-vuotiasta poikaa, Akash Orangia, joka vammautui pysyvästi.

Soneswar Narah ja Pranab Doley edustavat Assamissa toimivaa viljelijöiden ja maatyöläisten Jeepal Krisak Sramik Sangha (JKSS) järjestöä. Se puolustaa mm. Intian lainsäädännön takaamia Kazirangan alueen heimoyhteisöjen, metsien asukkaiden ja maattoman väestön oikeuksia asumiseen, omaan elämäntapaan ja työhön. Järjestö vaatii ympäristönsuojelun toteuttamista puolueettomasti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla.

National Alliance of People's Movementin tiedotustilaisuus. Lähde: NAPM

Elokuun loppupuolella intialaisten kansalaisjärjestöjen katto-organisaatio National Alliance of People's Movements  (NAPM) vaati Soneswar Naharin välitöntä vapauttamista. Kansainvälistäkin huomiota herättäneessä tiedostustilaisuudessa järjestö edellytti, että kaikista tekaistuista syytteistä aktivisteja vastaan luovutaan.  Järjestön mukaan Chempolisin ja NRL:n bioetanolijalostamon ympäristöluvan kuulemistilaisuus oli laiton ja siten mitätön.  Järjestö vaatii bioetanolihankkeen ympäristövaikutusten arviointiraportin hylkäämistä sen sisältämien virheellisten tietojen vuoksi. Syyskuun lopulla Intian metsä-, ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriön  asiantuntijapaneeli päätti kuitenkin puoltaa ympäristöluvan myöntämistä bioetanolilaitokselle.

PAIKALLISEN VASTARINNAN HISTORIA

Kun JKSS edustaa lähinnä heimoyhteisöjä, on myös paikallisten assamilaisten arvostelu Numaligarhin öljynjalostamoa kohtaan vuosien varrella voimistunut.  Yhteistä näille on huoli Deopaharin metsän kohtalosta, jolla on välitön yhteys Kazirangan kansallispuiston tulevaisuuteen.

Jalostamo tarjoaa vähän työpaikkoja assamilaisille nuorille.

Paikalliset ihmiset ovat myös tyytymättömiä öljynjalostamon työllistävään vaikutukseen. Jalostamo tarjoaa vähän työpaikkoja assamilaisille nuorille. Suuri osa työntekijöistä, erityisesti koulutettu henkilökunta tulee Assamin ulkopuolelta. Kun laitoksen perustamisen ehtona aikoinaan olleet sosiaalisen kehittämisen ohjelmat ovat jääneet suurelta osin toteuttamatta, on väestön tyytymättömyys jalostamoyhtiötä kohtaan jatkuvasti kasvanut. Heinäkuisessa kuulemistilaisuudessa paikalliset asukkaat ilmoittivat kannattavansa bioetanolijalostamon rakentamista, mikäli se tarjoaa työpaikkoja paikallisille ihmisille, eikä se yhdessä öljynjalostamon kanssa vaaranna ympäristön luontoa.

Työttömyyden vuoksi paikallisten asukkaiden kritiikki kohdistuu myös ympäristön suojelemiseksi öljynjalostamon ympärille perustettuun rakennuskieltoalueeseen, No-Development Zoneen.  Tässä vastakkain ovat luonnonsuojelun tavoiteet ja ihmisten toimeentulo. Vyöhykkeen perustamisen jälkeen ja erityisesti Intian ympäristötuomioistuimen toissakesäisen päätöksen seurauksena Assamin osavaltion viranomaiset ovat sulkeneen monia vyöhykkeen sisällä toimineita pienyrityksiä. Koska korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt, paikalliset ihmiset pitävät epäoikeudenmukaisena, että NRL saa jatkaa ympäristösäädösten rikkomista samalla, kun viranomaiset pakottavat pienyritykset sulkemaan ovensa. Kesäkuun alkupuolella  järjestetyssä noin tuhannen ihmisen mielenilmauksessa  kritisoitiin myös jalostamon toimintatapoja. Ihmiset vaativat jalostamoa suorittamaan maansa menettäneille sekä työtapaturmissa kuolleiden perheille ja loukkaantunelle  maksamatta jääneet korvaukset.

Laiton louhos Kazirangan kansallispuiston suojavyöhykkeellä. Kuva Rohit Choudhury

Myös ympäristöongelmat aiheuttavat paikallisväestössä huolta.  Öljynjalostamon läheisyydessä sijaitsevien vesialueiden ja jokien rantamailla on mm. riisipeltoja ja sokeriruokoviljelmiä, joiden pelätään saastuvan laitokselta valuvista jäte- ja sadevesistä. Pelko on todellinen, sillä alueen sademäärät ovat monsuunikauden aikana korkeat. Silloin lähivesistöihin valuu jalostamoalueelta runsaasti hulevesia. Ympäristöviranomaiset ovat aikaisempien lupaprosessien yhteydessä antaneet huomautuksia jalostamoyhtiölle sadevesien keräämisestä ja käsittelystä. Paikalliset kyläläiset käyttävät vesistöjen vettä sellaisenaan jokapäiväisessä elämässään.

Paikalliset kyläläiset käyttävät vesistöjen vettä sellaisenaan jokapäiväisessä elämässään.

Aivan jalostamon kupeessa on teeviljelmiä, joiden satoihin jalostamon ilmaan vapautuvat päästöt vaikuttavat.  NRL:n alkuperäisissä lupaehdoissa edellytettiin, että jalostusprosessista muodostuvat kaasut poltetaan maanalaisessa polttolaitoksessa päästöjen ehkäisemiseksi. Laitoksen aiempien laajennusten lupaehdoissa  Assamin osavaltion viranomaiset  kuitenkin sallivat kaasujen polton soihduttamalla eli ilmassa palavina liekkeinä.

Useissa perättäisissä lupaprosesseissa NRL:n öljynjalostamolle asetetut ympäristölupaehdot ovat vuosien varrella murentuneet. Tämä on tyypillinen ilmiö intialaisessa ympäristölupamenettelyssä. Ympäristöasiantuntijat ovatkin pitäneet Intian ympäristölainsäädäntöä tehottomana. Yhdessä nykyisen BJP:n hallituksen tekemien ympäristösäännösten heikennysten kanssa ympäristölainsäädäntö on käytännössä kokonaan menettämässä merkityksensä.

Teksti:

Juha Holma