Kaksi Chempolis Oy:n ja Numaligarh Refinary Ltd:n yhteistä bioetanolijalostamoa Assamissa vastustanutta kansalaisaktivistia  on pidätätettty  ja asetettu syytteeseen. Kansalaisjärjestöt vaativat toisen yhä pidätettynä olevan aktivistin vapauttamista ja syytteistä luopumista. Järjestöt vaativat myös ympäristöluvan eväämistä jalostamohankkeelta. Hanke uhkaa järjestöjen mukaan rauhoitetuksi kaavailtua Deopaharin metsää ja sen pohjoispuolella sijaitsevaa Kazirangan kansallispuistoa.

Heinäkuun 15. iltapäivällä Soneswar Narah nousi puhujalavalle bioetanolijalostamon ympäristöluvan kuulemistilaisuudessa Rajabari Letekujanin koululla Intian Assamissa. Tiedostusvälineiden  mukaan hän arvosteli hanketta sen ympäristöhaittojen ja yhteiskunnallis-taloudellisten vaikutusten vuoksi.  Aluehallinnon edustajat mykistivät mikrofonin. Narah jatkoi puhettaan pyrkien kertomaan kuulijoille, miten hanke vaikuttaisi vain muutaman kilometrin etäisyydellä sijatsevan Kazirangan kansallispuiston ekosysteemiin. Paikalla olleet osavaltion poliisit rynnivät puhujakorokkeelle, pakottivat Narahin pois puhujalavalta ja veivät hänet väkivalloin koulun pihalla odottaneeseen poliisiautoon.

Bioetanolijalostamon ympäristöluvan edellyttämän kuulemistilaisuuden raportti sisältää tapauksesta aivan toisenlaisen  kuvauksen. Sen mukaan Narah alkoi puhua hanketta vastaan, kaivoi esiin helposti syttyvää nestettä sisältävän säiliön ja yritti sytyttää sen. Yleisen epäjärjestyksen vallitessa poliisit kiidättivät hänet pois puhujalavalta. Soneswar Narah pidätettiin. Poliisin ilmoituksen mukaan hän sairastui poliisin suojissa seuraavana yönä ja on ollut sairaalahoidon tarpeessa. Narah on edelleen pidätettynä.

Soneswar Narahia vastaan nostettiin syytteet murhayrityksestä, virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta ja kuulumisesta rikollisjoukkioon.

Soneswar Narahia vastaan nostettiin syytteet murhayrityksestä, virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta ja kuulumisesta rikollisjoukkioon. Muutamia päiviä myöhemmin kuulemistilaisuuden tapahtumista myös toinen aktivisti, Pranab Doley määrättiin pidätettäväksi.  Hän sai syytteen murhayrityksestä. Omien sanojensa mukaan Doley oli kuitenkin tilaisuuden aikana New Delhissä hoitamassa Kazirangan riistanvartijoiden ampumalla vammauttaman pikkupojan asioita.

Jo aiemmin tämän vuoden keväällä poliisi pidätti molemmat aktivistit. Silloin syynä oli heidän Iso-Britannian yleisradioyhtiön, BBC:n ohjelmassa esittämä kritiikkiKazirangan kansallispuistossa villieläinten suojelun nimissä tapahtuneita ampumisia ja niiden tutkintaa kohtaan. Tapauksissa on kuollut ja haavoittunut viime vuosina kymmeniä ihmisiä, aktivistien mukaan salametsästäjien lisäksi viattomia paikallisia asukkaita. Viime keväisessä ampumistapauksessa Kazirangan kansallispuiston riistanvartijat ampuivat 7-vuotiasta poikaa, Akash Orangia, joka vammautui pysyvästi.

Soneswar Narah ja Pranab Doley edustavat Assamissa toimivaa viljelijöiden ja maatyöläisten Jeepal Krisak Sramik Sangha (JKSS) järjestöä. Se puolustaa mm. Intian lainsäädännön takaamia Kazirangan alueen heimoyhteisöjen, metsien asukkaiden ja maattoman väestön oikeuksia asumiseen, omaan elämäntapaan ja työhön. Järjestö vaatii ympäristönsuojelun toteuttamista puolueettomasti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla.

National Alliance of People's Movementin tiedotustilaisuus. Lähde: NAPM

Elokuun loppupuolella intialaisten kansalaisjärjestöjen katto-organisaatio National Alliance of People's Movements  (NAPM) vaati Soneswar Naharin välitöntä vapauttamista. Kansainvälistäkin huomiota herättäneessä tiedostustilaisuudessa järjestö edellytti, että kaikista tekaistuista syytteistä aktivisteja vastaan luovutaan.  Järjestön mukaan Chempolisin ja NRL:n bioetanolijalostamon ympäristöluvan kuulemistilaisuus oli laiton ja siten mitätön.  Järjestö vaatii bioetanolihankkeen ympäristövaikutusten arviointiraportin hylkäämistä sen sisältämien virheellisten tietojen vuoksi. Syyskuun lopulla Intian metsä-, ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriön  asiantuntijapaneeli päätti kuitenkin puoltaa ympäristöluvan myöntämistä bioetanolilaitokselle.

PAIKALLISEN VASTARINNAN HISTORIA

Kun JKSS edustaa lähinnä heimoyhteisöjä, on myös paikallisten assamilaisten arvostelu Numaligarhin öljynjalostamoa kohtaan vuosien varrella voimistunut.  Yhteistä näille on huoli Deopaharin metsän kohtalosta, jolla on välitön yhteys Kazirangan kansallispuiston tulevaisuuteen.

Jalostamo tarjoaa vähän työpaikkoja assamilaisille nuorille.

Paikalliset ihmiset ovat myös tyytymättömiä öljynjalostamon työllistävään vaikutukseen. Jalostamo tarjoaa vähän työpaikkoja assamilaisille nuorille. Suuri osa työntekijöistä, erityisesti koulutettu henkilökunta tulee Assamin ulkopuolelta. Kun laitoksen perustamisen ehtona aikoinaan olleet sosiaalisen kehittämisen ohjelmat ovat jääneet suurelta osin toteuttamatta, on väestön tyytymättömyys jalostamoyhtiötä kohtaan jatkuvasti kasvanut. Heinäkuisessa kuulemistilaisuudessa paikalliset asukkaat ilmoittivat kannattavansa bioetanolijalostamon rakentamista, mikäli se tarjoaa työpaikkoja paikallisille ihmisille, eikä se yhdessä öljynjalostamon kanssa vaaranna ympäristön luontoa.

Työttömyyden vuoksi paikallisten asukkaiden kritiikki kohdistuu myös ympäristön suojelemiseksi öljynjalostamon ympärille perustettuun rakennuskieltoalueeseen, No-Development Zoneen.  Tässä vastakkain ovat luonnonsuojelun tavoiteet ja ihmisten toimeentulo. Vyöhykkeen perustamisen jälkeen ja erityisesti Intian ympäristötuomioistuimen toissakesäisen päätöksen seurauksena Assamin osavaltion viranomaiset ovat sulkeneen monia vyöhykkeen sisällä toimineita pienyrityksiä. Koska korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt, paikalliset ihmiset pitävät epäoikeudenmukaisena, että NRL saa jatkaa ympäristösäädösten rikkomista samalla, kun viranomaiset pakottavat pienyritykset sulkemaan ovensa. Kesäkuun alkupuolella  järjestetyssä noin tuhannen ihmisen mielenilmauksessa  kritisoitiin myös jalostamon toimintatapoja. Ihmiset vaativat jalostamoa suorittamaan maansa menettäneille sekä työtapaturmissa kuolleiden perheille ja loukkaantunelle  maksamatta jääneet korvaukset.

Laiton louhos Kazirangan kansallispuiston suojavyöhykkeellä. Kuva Rohit Choudhury

Myös ympäristöongelmat aiheuttavat paikallisväestössä huolta.  Öljynjalostamon läheisyydessä sijaitsevien vesialueiden ja jokien rantamailla on mm. riisipeltoja ja sokeriruokoviljelmiä, joiden pelätään saastuvan laitokselta valuvista jäte- ja sadevesistä. Pelko on todellinen, sillä alueen sademäärät ovat monsuunikauden aikana korkeat. Silloin lähivesistöihin valuu jalostamoalueelta runsaasti hulevesia. Ympäristöviranomaiset ovat aikaisempien lupaprosessien yhteydessä antaneet huomautuksia jalostamoyhtiölle sadevesien keräämisestä ja käsittelystä. Paikalliset kyläläiset käyttävät vesistöjen vettä sellaisenaan jokapäiväisessä elämässään.

Paikalliset kyläläiset käyttävät vesistöjen vettä sellaisenaan jokapäiväisessä elämässään.

Aivan jalostamon kupeessa on teeviljelmiä, joiden satoihin jalostamon ilmaan vapautuvat päästöt vaikuttavat.  NRL:n alkuperäisissä lupaehdoissa edellytettiin, että jalostusprosessista muodostuvat kaasut poltetaan maanalaisessa polttolaitoksessa päästöjen ehkäisemiseksi. Laitoksen aiempien laajennusten lupaehdoissa  Assamin osavaltion viranomaiset  kuitenkin sallivat kaasujen polton soihduttamalla eli ilmassa palavina liekkeinä.

Useissa perättäisissä lupaprosesseissa NRL:n öljynjalostamolle asetetut ympäristölupaehdot ovat vuosien varrella murentuneet. Tämä on tyypillinen ilmiö intialaisessa ympäristölupamenettelyssä. Ympäristöasiantuntijat ovatkin pitäneet Intian ympäristölainsäädäntöä tehottomana. Yhdessä nykyisen BJP:n hallituksen tekemien ympäristösäännösten heikennysten kanssa ympäristölainsäädäntö on käytännössä kokonaan menettämässä merkityksensä.

Teksti:

Juha Holma

 

Paikalliset asukkaat ovat pitkään kritisoineet Numaligarh Refinary Limitedin (NRL) toimia Kazirangan kansallispuiston läheisyydessä. NRL on Chempolis Oy:n yhteistyökumppani Assamissa. Kiista kehityksen suunnasta paikallisväestön ja öljynjalostamon välillä kärjistyy kysymykseen Deoparahin metsän kohtalosta. Metsään rajoittuva ja sinne laajentuva NRL Township, jalostamon henkilökunnan asuinalue sekä metsäluonnon turmeleminen monin eri tavoin uhkaa luonnonvaraisen metsän olemasaoloa ja sen kautta kulkevia villieläinten kulkureittejä. Asukkaiden mielestä öljynjalostamo ei millään voi korvata aiheuttamiaan menetyksiä asuinalueelle rakentamisensa perhos- ja lääkepuutarhan avulla. Paitsi ympäristön tuhoutumisesta asukkaat kantavat huolta myös vuosisataisesta kultturista, jonka kehtona Deopaharin metsä on toiminut.

Arvostelu kiihtyi tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla, kun NRL ryhtyi laajentamaan henkilöstönsä asuinaluetta Deopaharin metsään. Samalla se rakensi asuinalueen ja uuden golfkenttänsä ympärille muurin, joka estää villieläinten liikkumisen niiden luonnollisia kulkureittejä pitkin. Intian valtion ympäristötuomioistuin National Green Tribunal (NGT), vaati päätöksessään kesällä 2016 yhtiötä purkamaan muurin ja palauttamaan metsän sen alkuperäiseen tilaan.

Norsut muurilla. Kuvakaappaus videolinkistä: https://www.youtube.com/watch?v=Y0aPPmHdlgU

Kesällä 2016 paikalliset asukkaat julkaisivat videodokumentin, josta riipaisevalla tavalla käy ilmi heidän huolensa Deopaharin metsän ja Kazirangan kansallispuiston kohtalosta, niin luonnosta, eläimistä, kasveista kuin myös omasta tulevaisuudestaankin.

Dokumentissa paikalliset ihmiset kysyvät, keitä kehitys palvelee, meitä vai heitä. He sanovat, että jalostamon ja asuinalueen laajenusten myötä tuhansia vuosia vanha perintö hukataan muutamien ihmisten tuhlailevan elämäntyylin nimissä. Menetykset kohdistuvat paikallisiin köyhiin ihmisiin. Luonnon monimuotoisuus katoaa nopeammin kuin kukaan osasi kuvitellakaan, todetaan dokumentissa.

DEOPAHAR JA NRL TOWNSHIP

Deopahar on noin 130 hehtaarin laajuinen metsä Kazirangan kansallispuiston itäpuolella. Sen eteläpuolella on metsäisistä kukkuloista modostuva noin kymmenen neliökilometrin kokoinen, karbiheimon asuttama Karbi Anglon, karbien kukkulat.  Pohjoisessa ja lännessä Deopahar rajoittuu Kazirangan kansallispuistoon ja sen läpi kulkee villieläinten kulkureittejä, ns. norsukäytäviä Karbi Anglongiin ja itään Dhansiri -joelle. Idässä Deopaharia reunustaa NRL Township, joka on öljynjalostamon henkilökunnalleen rakentama luksusasuntoalue.

Vuonna 1999 Assamin osavaltio asetti Deopaharin ehdolle rauhoitettavaksi metsäalueeksi. Päätös tehtiin tilanteessa, jossa 93% Assamin luonnonvaraisista metsistä, Kazirangan kansallispuistoa lukuunottamatta oli vaarassa tuhoutua. Muiden luonnonmetsien kato on jatkunut tällä vuosituhannella, joten nykyisellään Deopahar muodostaa merkittävän alueen Assamin luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.

Deoparahin metsässä on lukuisia harvinaisia kissaeläin-, matelija- ja perhoslajeja.   Metsästä on luetteloitu myös suuri joukko harvinaisia kasveja. Paikallisten ja muuttavien lintujen lisäksi rautaviiriöpuissa olevat villimehiläisten pesät kertovat Deopaharin metsän koskemattomuudesta.  Kun Assamin osavaltion vanhin suojeltu metsä, Nambor Reserve Forest suurelta osin tuhoutui, harvat jäljelle jääneet Hoolock gibboni -perheet löysivät turvallisen pakopaikan Deopaharista. Metsästä tuli myös tärkeä kauttakulkureitti eläimille, jotka siirtyvät Karbi Anglongiin ja sieltä Kazirangaan. Tämä metsätilkku tarjoaa nykyisin suojaa myös noin 200-300 luonnonvaraiselle norsulle.

Deopahar on yksi suosituimmista turistikohteista Assamissa. Intian ympäristö- metsä- ja ilmastonmuutosministeriö on listannut sen suojelluksi suunniteltujen alueiden joukkoon. Metsässä sijaitsevat noin 600-900 vuotta vanhat Shivan temppelin ja Lakhowgarthin linnoituksen rauniot. Viime lokakuussa Assamin osavaltion arkeologinen direktoraatti valitsi Deopaharin rauniot kunnostettavien arkeologisten kohteiden joukkoon. Deopaharin rauniot kertovat assamilaisten esi-isien, Ahom -kansan kulttuurista, mutta uusimpien tietojen ja lähistöltä löydettyjen raunioiden perusteella korkeakulttuuri alueella on huomattavasti vanhempaa.

Veistos Ahom -kuningaskunnan kaudelta Deopaharin metsässä sijaitsevilla raunioilla. Kuva Bornav27may.

Deopaharin metsään rajoittuva NRL:n työntekijöiden asuinalue, Numarligarh Township rakennettiin 1990-luvun lopulla öljynjalostamon toimihenkilöitä  ja työntekijöitä varten keskelle Assamin maaseutua.  Tasokkaan asuinalueen  tarkoituksena oli paitsi tarjota asuntoja, myös houkutella ammattitaitoista alan henkilökuntaa keskellä Assamin syrjäseutua sijaitsevalle uudelle öljynjalostamolle.  Yli puolet jalostamon työtekijöistä onkin lähtöisin Assamin osavaltion ulkopuolelta. Kuluvan vuosikymmenen alussa NRL haki lupaa asuinalueen laajentamiselle, vaikka sen väkiluku väheni edellisen kymmenen vuoden aikana vajaasta yhdeksästä tuhannesta runsaaseen kahteen tuhanteen asukkaaseen.

NRL:n mukaan asuinalueelta löytyy nykyisin koulun sekä sairaalan lisäksi monia mukavuuksia kuten kuntosali, tenniskenttä, uima-allasalueita, sekä puistoja ja kiistanalainen golfkenttä. Aluella on myös vuonna 1998 valmistunut Butterfly Valley, perhostensuojelualue. Sitä ylläpitää North East Institute of Science and Technology (NEIST) yhdessä NRL:n kanssa. Perhostensuojelualue perustettiin ympäristöluvan velvoitteiden ja öljynjalostamoon kohdistuneen kritiikin vuoksi. Suojelualueella lisääntyy ja elää tällä hetkellä noin 75 harvinaista perhoslajia. Suojelualueeseen sisältyy myös lääkekasvipuutarha "Smritibon", jossa kasvaa lähes 5 000 erilaista lääkekasvia. Sen tarkoituksena on ylläpitää lääkekasvien monimuotoisuutta alueella ja mahdollisesti kehitellä uusia lääkkeitä kasveista.

Keltainen orvokkiperhonen Kazirangan kansallispuistossa. Kuva Dr. Raju Kasambe.

NRL:n asuinalueen laajennus ei ole ainoa Deopaharin metsän säilymiseen kohdistuva uhka. Vuosien varrella metsää suojelemaan tarkoitettu rakennuskieltoalue, "No Development Zone" on ollut monenlaisten rikkomusten kohteena. Vuosikymmenen alussa metsään dumpattiin noin 50 tonnia muovijätettä.  Myös maanvaltaajat muodostavat uhan metsän luonnonympäristön säilymiselle. Metsään on rakennettu tiiliuuneja, kivimurskaamoja ja teekuivaamoita.  Assamin ympäristöviranomaiset ovat vaatineet näiden toiminnan lopettamista tai sallittujen toimintojen osalta muuttamista ympäristösäädösten mukaisiksi.

Tekemässään dokumentissa paikalliset asukkaat kysyvät, miten perhostensuojelualue ja lääkekasvipuutarha edistävät luonnon monimuotoisuutta, kun samoja lajeja löytyy luonnosta asuinalueen muurien ulkopuolelta.  Muurit myös estävät muiden kuin haluttujen ja asukkaiden viihdykkeksi hankittujen eläinten vapaan kulun alueella. Asukkaiden mielestä NRL on aiheuttanut enemmän peruuttamatonta tuhoa luonnon monimuotoisuudelle Deopaharin alueella kuin mitä se pystyy hyvittämään "luonnonsuojelutoimillaan".

Teksti:
Juha Holma
Vaula Martikainen

Alkuvuodesta esillä ollut Chempolis Oy:n bioetanolihanke etenee vaivihkaa Intian Assamin osavaltiossa. Parhaillaan Chempoliksen yhteistyökumppani Numaligarh Refinary Ltd. hakee hankkeelle ympäristölupaa. Paikalliset asukkaat vastustavat jalostamohanketta. 

Intian Assamin osavaltion saasteiden ehkäisylautakunta (PCBA) peruutti toukokuun lopussa Numaligarh Refinary Ltd:n (NRL) ja Chempolis Oy:n yhteisen bioetanolijalostamon ympäristöluvan edellyttämän julkisen kuulemistilaisuuden. Syyksi lautakunta ilmoitti "eräät väistämättömät olosuhteet". Nyt bioetanolijalostamon ympäristövaikutuksia käsittelevä kuulemistilaisuus on siirretty heinäkuun puoleenväliin.

Aiemmin toukokuussa alueen asukkaat arvostelivat tilaisuuden järjestämistä paikallisella koululla kesken koulupäivän. Edes koulun henkilökunta ei tiennyt suunnitellusta kuulemistilaisuudesta. Siitä ei myöskään ilmoitettu ennalta ympäristösäännösten vaatimalla tavalla paikallisissa sanomalehdissä.

Valmistautumisaika kuulemistilaisuteen on siirron jälkeenkin lyhyt. Muutamassa viikossa paikallisten ihmisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden organisaatioiden tulee tutustua satoja sivuja sisältävään biojalostamon ympäristövaikutusten arviointiraporttiin, muodostaa käsitys asiasta ja ilmoittaa huomautuksensa viranomaisille. Tosin, kokonaisuudessaan raportti on julkaistu ainoastaan saasteidenehkäisylautakunnan verkkosivulla. Paikallisviranomaisilla on siitä näytettävänä ainoastaan lyhyt yhteenveto. Itse raportti on ollut valmiina loppuvuodesta 2016 saakka.

Erityiseksi paikallisen kritiikin kohteeksi nousi jo aiemmin valtio-omisteisen NRL:n ja sen osakkaana olevan Assamin osavaltion tekemä päätös bioetanolijalostamon sijoituspaikasta paikallisia asukkaita etukäteen kuulematta.  Assamin osavaltio luovutti helmikuussa 2016 nykyisen öljynjalostamon teollisuusalueen pohjoispuolella olevat tontit jalostamoyhtiölle. Tontti sijaitsee Kazirangan kansallispuiston suoja-alueella. Sinne rakentaminen on Intian hallituksen aiemman päätöksen perusteella kielletty.

Tontti sijaitsee Kazirangan kansallispuiston suoja-alueella. Sinne rakentaminen on Intian hallituksen aiemman päätöksen perusteella kielletty.

NRL rakensi bioetanolijalostamon tontin ympärille muurin ja aidan sekä käynnisti maanrakennustyöt ilman asianmukaisia lupia. Aita ja muuri katkaisevat villieläinten kulkureitin Deopaharin metsästä Dhansiri joelle. Runsas vuosi sitten alueen asukkaat tekivät asiasta valituksen Assamin osavaltiolle vaatien rakennustöiden keskeyttämistä.

Tulevan bioetanolijalostamon tontti Owguri Chapori Gaon kylässä. Kuva: Rohit Choudhury

Numaligarhin öljynjalostamo sijaitsee ekologisesti erittäin herkässä ympäristössä Kazirangan kansallispuiston, Dyojangin suojelumetsän ja suojelualueeksi kaavaillun Deopaharin metsän välittömässä läheisyydessä. Parin kilometrin etäisyydellä öljynjalostamosta virtaavat Dhansiri ja Kaliani joet, jotka laskevat Kazirangan kansallispuiston lävistävään Brahmaputra -virtaan. Sen ympärille levittäytyvät kosteikkoalueet ovat kasvistoltaan ja eläimistöltään ainoalaatuiset maailmassa. Kazirangan kansallispuisto on UNESCO:n maailmanperintökohde.

BIOETANOLIJALOSTAMO KANSALLISPUISTON SUOJAVYÖHYKKEELLE

Bioetanolijalostamon rakennuspaikka sijaitsee Kazirangan kansallispuiston suojavyöhykkeellä, ns. "No-development Zone:lla aivan Dhansiri joen tuntumassa. Intian hallitus perusti vyöhykkeen aikoinaan suojelemaan herkkää luonnonympäristöä, turvaamaan villieläinten kulkureitit sekä  varmistamaan, ettei alueelle tule öljynjalostamon lisäksi muuta teollisuutta. Vyöhykkeelle rakentaminen, öljynjalostamon laajentaminen tai uusien tuotteiden tuotannon aloittaminen ilman Intian keskushallituksen etukäteen tekemää päätöstä on kielletty.

Bioetanolijalostamon rakentamisen kautta myös Chempolis Oy osakkeenomistajineen on nyt osaltaan kärjistämässä tätä konfliktia

Suojavyöhykkeelle rakentaminen on viimeisin vaihe NRL:n aiheuttamassa ympäristökonfliktissa, jolla on tuhoisia seurauksia alueen luonnon ja ihmisten kannalta. Bioetanolijalostamon rakentamisen kautta myös Chempolis Oy osakkeenomistajineen on nyt osaltaan kärjistämässä tätä konfliktia.

Lähde: Google Earth/ Juha Holma. Klikkaa suurentaaksesi.

Chempolis Oy, jonka pääomistajaksi valtionyhtiö Fortum Oy tuli viime syksynä, solmi helmikuun 2017 lopulla sopimuksen etanolia tuottavan jalostamon rakentamisesta Numaligarhiin NRL:n kanssa. Sen paremmin Chempolis kuin sen pääomistaja Fortumkaan eivät ole tiedottaneet solmitusta sopimuksesta, vaikka kummankin yhtiön johtohenkilöitä kävi allekirjoittamassa sen Assamissa.  Jalostamon rakentamisesta vastaavan yhteisyrityksen perustamisesta on tarkoitus tehdä päätös ennen syyskuun alkua. Siihen mennessä yhtiöt pyrkivät mm. hankkimaan bioetanolijalostamolle ympäristöluvan, sopimaan yhteisyrityksen rahoituksesta ja varmistamaan laitoksen raaka-aineen eli bambun saannin.

Sen paremmin Chempolis kuin sen pääomistaja Fortumkaan eivät ole tiedottaneet solmitusta sopimuksesta

Etanolijalostamon rakentaminen liittyy Numaligarh Refinary Ltd:n suuriin laajennushankkeisiin, jotka ovat osa Intian valtion energia- ja öljypolitiikkaa ja Assamin osavaltion teollistamispolitiikkaa.  NRL:n omistajina ovat Intian valtio kahden eri öljy-yhtiönsä  kautta sekä Assamin osavaltio. NRL:n tavoitteena on kolminkertaistaa tuotantonsa ja aloittaa myös öljytuotteiden vienti ulkomaille. Tähän tarvitaan etanolia, jotta jalostamon tuottamat polttoaineet saadaan vastaamaan Intian valtion ja kansainvälisten kuluttajien asettamia laatuvaatimuksia.

IHMISET SISÄÄN, ELÄIMET ULOS

NRL:n ja Chempolis Oy:n välisen yhteistyön käynnistäminen on viime vuosien aikana ollut useita kertoja esillä Suomen ja Intian valtiojohdon korkean tason tapaamisissa. Molemmat valtiot ovat allekirjoittaneet YK:n jäsenmaiden yhdessä syyskuussa 2015 sopiman kestävän kehityksen agendan (Agenda2030), joka velvoittaa sekä kehittyneitä että kehittyviä maita. Agenda tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen huomioon tasavertaisesti. Intiasta saatujen tietojen valossa NRL:n toiminta ei täytä agendassa asetettuja tavoitteitta. Tämän totesi myös intialainen ympäristötuomioistuin vajaa vuosi sitten antamansa tuomion perusteluissa.

Intian valtio ympäristörikoksia käsittelevä tuomioistuin National Green Tribunal (NGT) antoi elokuussa 2016 tuomion Numaligarh Refinery Ltd:n toiminnasta lähellä Kazirangan kansallispuistoa ja Deopaharin luonnonsuojelualueeksi kaavailtua metsää. Tuomio tuli pari kilometriä pitkän muurin rakentamisesta öljynjalostamon toimihenkilöiden luksusasuntoalueen ympärille, puiden kaatamisestä golf-kentän tieltä, kukkuloiden tasoittamisesta viheröitä varten ja kentän ympäröimisestä muurilla. Muurit estävät mm. villinorsujen, hirvieläinten ja isojen kissäeläinten liikkumisen laidunalueelta ja juomapaikalta toiselle. Tämä on johtanut lukuisiin norsujen kuolemiin ja eläinten aiheuttamiin tuhoihin alueen viljelmillä ja kylissä.

Öljynjalostamo ei lupauksestaan huolimatta ole noudattanut tuomioistuimen päätöstä aiheuttamiensa ympäristötuhojen korjaamisesta välittömästi ja muurin purkamisesta.

Tuomioistuin määräsi NRL:n maksamaan 2,5 miljoonaa rupiaa (n. 35 000 euroa) sakkoja käytettäväksi ympäristön kohentamiseen. Yhtiö velvoitettiin istuttamaan kymmenkertaisesti kaatamiensa puiden määrän uusia puita sekä purkamaan laittomasti sekä öljynjalostamon asuinalueen että siihen kuuluvan golfkentän ympärille rakentamansa muurit.  Tuomioistuimen mukaan yhtiön toimihenkilöiden asuinalueen ympäröivä, paikoin kuusi metriä korkea ja yli kaksi kilometriä pitkä muuri katkaisee norsupolun, jota monet eläinlajit käyttävät liikkuessään alueelta toiselle.

Öljynjalostamo ei lupauksestaan huolimatta ole noudattanut tuomioistuimen päätöstä aiheuttamiensa ympäristötuhojen korjaamisesta välittömästi ja muurin purkamisesta. Sen sijaan yhtiö valitti päätöksestä sillä perusteella, että yhtiö ei tarvitse nykyisten säädösten mukaan ympäristölupaa muurin tai golfkentän rakentamista varten. Vuoden 1996 No Development Zone-asetus kieltää suojavyöhykkeelle rakentamisen kuitenkin kokonaan.

POLIITTINEN ÖLJYNJALOSTAMO

Ympäristötuomioistuimen päätöksessä huipentuvat useat eri kehityskulut ja ristiriidat Intian Assamin osavaltiossa. Numaligarhin öljynjalostamon perustamisen taustalla on vuonna 1985 solmittu, maan sisäinen rauhansopimus, Assam Accord. Miltei kolme tuhatta kuolonuhria vaatineiden sisäisten levottomuuksien jälkeen Intian hallitus pyrki tuolloin palauttamaan järjestyksen Assamiin sopimuksen avulla. Sen toisena osapuolena oli maahanmuuttoa vastustanut kansanliike. Sopimuksessa Intian hallitus sitoutui Assamin osavaltion taloudelliseen ja teolliseen kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen assamilaisille sekä vuoden 1971 jälkeen Bangladeshista maahan tulleiden ihmisten joukkokarkotukseen. Nämä karkotukset jatkuvat edelleen.

Jalostamon sijoittaminen ympäristöltään herkälle ja ainutlaatuiselle alueelle lähelle Kazirangan kansallispuistoa,Brahmaputra -jokea ja laajoja suojelluiksi suunniteltuja alueita herätti ankaraa kritiikkiä. Intian valtio asetti jalostamon ja sen yhteyteen tulleen asuinalueen rakentamiselle tiukat ympäristöehdot. Vuoden 1991 ympäristölupa edellytti jalostamon sijoittamista sille varatun teollisuusalueen itäiseen reunaan, mahdollisimman kauaksi Kazirangan kansallispuistosta. Työntekijöiden asuinaluetta ei saanut rakentaa tehtaasta länteen, jotta etäisyys Kazirangan rajasta olisi riittävä.

Intian valtio asetti jalostamon ja sen yhteyteen tulleen asuinalueen rakentamiselle tiukat ympäristöehdot. NRL on loukannut asetettuja rajoituksia toistuvasti viranomaisten kielloista huolimatta.

Vuonna 1996 Intian ympäristö- ja metsäministeriö (MoEF) määräsi NRL:n öljynjalostamon ja sen läheisyydessä olevan asuinalueen ympärille 15 kilometrin suojavyöhykkeen,"No Development Zone:n”. Sen tarkoituksena on suojella herkän alueen metsiä ja eläimistöä rakentamisen, teollisuuden ja maatalouden vaikutuksilta. Kun Assamin luonnonympäristö muodostuu viljelyalueista, kosteikoista ja näiden välisistä metsäsaarekkeista, kieltoalueen tarkoituksena on suojata etenkin ruohonsyöjien käyttämiä polkuja tai yhdyskäytäviä eri laidunalueiden ja juomapaikkojen välillä. NRL on loukannut asetettuja rajoituksia toistuvasti viranomaisten kielloista huolimatta.

KUOLLEITA NORSUJA JA GOLFIA

Vuonna 2011 NRL aloitti  muurin rakentamisen suojavyöhykkeelle osana työntekijöidensä ylellisen asuinalueen laajennussuunnitelmaa. Yhtiö haki laajennussuunitelmalle  viranomaisten lupaa. Se ei ehtinyt koskaan astua virallisesti voimaan, koska lupaviranomaisille selvisi, että NRL oli hakenut lupaa harhaanjohtavilla ja vajavaisilla tiedoilla. Hakemuksessa ei ilmennyt, että NRL oli aikeissa rakentaa muurit sekä golfkentän.  Laajennushankkelle ei myökään tehty ympäristöselvitystä, jossa olisi arvioitu rakennustöiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. NGT:n langettamasta päätöksestä selviää, että rakentaminen alkoi ilman viranomaisten lupaa. Muurista tuli yli kaksi kilometriä pitkä ja sen päällä kulkee piikkilanka-aita.

Vuonna 2014 NRL aloitti 9 reikäisen golfkentän rakentamisen asuinalueen yhteyteen. Golfkenttää varten kaadettiin huomattava määrä metsää, hedelmällistä maata siirrettiin pois ja kumpareinen maasto tasoitettiin maansiirtokoneilla. Lisäksi alue valaistiin ympärivuorokautisesti, mikä häiritsee yöeläinten liikkumista. Asuinalueen tavoin myös golfkentän ympärille rakennettiin muuri, jonka päällä kulkee piikkilanka-aita.

Muurit sulkevat Deopaharin metsän kautta kulkevan norsujen yhdyskäytävän Karbi Anglongin metsäalueen ja Kazirangan välillä, jolloin  kokonaiset norsulaumat joutuvat etsimään uusia reittejä laidunmaille ja juomapaikoille. Kyseessä on villieläinten käyttämä, tuhansia kilometrejä pitkä vaellusreitti Bhutanista Intian kautta Myanmariin.  Nyt siis myös Chempolis Oy:n ja NRL:n bioetanolijalostamon tontin ympärille rakennettu muuri ja aita estävät villieläimiä käyttämästä tätä reittiä.

Nyt siis myös Chempolis Oy:n ja NRL:n bioetanolijalostamon tontin ympärille rakennettu muuri ja aita estävät villieläimiä käyttämästä tätä reittiä.

Käytävän sulkeminen on johtanut viljelmien ja asumusten tuhoutumiseen, ihmisten ja norsujen välisiin konflikteihin sekä pahimmillaan ihmisten ja norsujen kuolemiin. Intialaisten medialähteiden mukaan vuodesta 2011 lähtien yhteensä 10 norsua on kuollut NRL:n rakentaman muurin takia. Kolme aikuista norsua ja yksi poikanen kuolivat yrittäessään ylittää muuria, loput kuolivat nälkään joutuessaan eroon laumastaan. Viime vuosien aikana useita norsukuolemia on tapahtunut läheisillä rautateillä ja maanteillä, koska norsut joutuvat hakemaan uusia reittejä laidunalueilleen yhdyskäytävien sulkemisen vuoksi.

Erityisen haitallista villieläinkäytävien sulkeminen on monsuuniaikana heinäkuusta syyskuuhun. Silloin jokivarsien kosteikkoalueet jäävät tulvan alle. Suurin osa Kazirangan kansallispuistosta on tällaisia veden alle jääviä kosteikkoja ja rantaniittyjä. Villielämet siirtyvät tulvavesien alta pois kansallispuistosta mm. Deopaharin metsään ja Karbi Anglongin metsäisille kukkuloille. Monsuuniaikaan puiston lähiteillä onkin voimassa ajo- ja pysäköintirajoituksia, jotta eläimet voivat ylittää tiet turvallisesti niiden ainoina henkireikinä toimivia norsupolkuja pitkin. Rakennetut muurit ja aidat jättävät villieläimet loukkuun kansallispuistoon tulvavesien armoille. Vuoden 2016 tulvien aikana Kazirangassa hukkui satoja villielämiä.

Kirjoittajat:
Juha Holma
Vaula Martikainen

Muokattu 5.7.2017. Lisätty No-Development Zonen:n kartta, lisätty alkuun "osa 1" sekä muutettu blogin nimeä.