• Useita öljyalan ympäristöpalkintoja saanut Numaligarh Refinery Limited (NRL) hautaa jalostusjätteensä ongelmajätteiden kaatopaikalle lähelle Kazirangan kansallispuistoa ja Brahmaputra -jokea. Puisto on eläimistöltään ainutlaatuinen UNESCOn maailmaperintökohde.
  • Assamin muista jalostamoista poiketen NRL:n ei toimita jätteitään ongelmajätteenkäsittelylaitoksille, kuten Intian voimassaoleva laki edellyttää. 
  • Koska vanha kaatopaikka on täyttymässä NRL kaavailee uuden avaamista. Öljynjalostamon tuotannon laajennusten jälkeen ongelmajätteiden määrä kolminkertaistuu.
  • NRL on Chempolis Oy:n yhteistyökumppani Intian Assamissa. Myös Chempolis Oy:n kanssa yhteisyrityksenä rakennettavan bioetanolijalostamon jätteet sijoitettaneen uuteen kaatopaikkaan.

Öljynjalostuksen eri vaiheissa syntyy öljytuotteiden lisäksi erilaisia jätteitä. Näitä ovat biologiset ja kemialliset jätteet sekä öljyliete. Jätteet sisältävät muun muassa erilaisia hiilivetyjä ja fenoleja. Ihmiselle ja ympäristölle vaarallisia aineita ovat myös erilaiset raskasmetallit, kuten kromi, kupari, kadmium, lyijy, mangaani, ja nikkeli. Jalostusprosessissa syntyvä kemiallinen jäte on voimakkaan emäksistä ja siten syövyttävää. Biologisessa jätteessä on runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia. Öljyliete puolestaan sisältää runsaasti erilaisia rasvoja ja öljyjä. Hajotessaan nämä vapauttavat ilmakehään kasvihuonekaasuja.

Eri puolilta maailmaa saatavat raakaöljyt poikkeavat koostumukseltaan toisistaan, mikä vaikuttaa myös jalostusprosessissa syntyvän jätteen koostumukseen. Numaligarhin öljynjalostamolla käytetään assamilaista raakaöljyä noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä jää jäljelle noin 1400 tonnia jätelietettä. Se sisältää mm. 126-140 kg fenoleja, 80-100 kg nikkeliä, 100-190 kg kromia, 640-840 kg sinkkiä, 190-340 kg mangaania, 390-550 kg kuparia ja 56-75 kg lyijyä. Assamilainen raakaöljy sisältää muista poiketen runsaasti vahaa, eli noin 7 % käytetyn raakaöljyn tilavuudesta. Lukumäärät perustuvat NRL:n vuosituhannen vaihteessa teettämään selvitykseen jalostamojätteidensä hävittämisestä.

Numaligarhin jalostamossa jätelietteestä poistetaan vesi linkoamalla. Jäljelle jää kiinteää ongelmajätettä noin 750 tonnia vuodessa.

Numaligarhin jalostamossa jätelietteestä poistetaan vesi linkoamalla. Jäljelle jää kiinteää ongelmajätettä noin 750 tonnia vuodessa. Vuosituhannen vaihteessa jalostamo valitsi tilaamansa konsulttiselvityksen perusteella jätteen hävitystavaksi kiinteän ongelmajätteen hautaamisen kaatopaikkaan. Selvityksessä konsultti esitti kaatopaikan toteuttamista eristämällä kuiva jäte ilmasta ja vedestä savikerrosten ja tiivistyskalvojen väliin. Myös valumavesien keräysjärjestelmä pohjaveden saastumisen estämiseksi sekä poistoputkistot maatumisen seurauksena syntyvien kaasujen aiheuttaman palovaaran ehkäisemiseksi kuuluivat suunnitelmaan. Haudatun jätteen päälle tulisi humuskerros, johon istutettaisiin kasvillisuutta.

Ongelmajätteen kaatopaikka Kazirangan kansallispuiston kupeessa

Jo jätteen hävittämistä koskevan konsulttiselvityksen tekovaiheessa NRL oli tehnyt päättöksen kaatopaikan sijainnista, mikä myös mainitaan konsultin selvityksessä (26°37'30"N 93°43'30"E). Öljynjalostamo rakensi kaatopaikan rauhoitettavaksi esitetyn Deopaharin metsän ja  Dhansiri joen väliselle alueelle. Matkaa Kazirangan kansallispuistoon on kymmenkunta kilometriä ja Dhansirin rantaan noin puoli kilometriä. Jälkimmäinen on Unescon maailmanperintökohteen,  Kazirangan kansallispuiston läpi virtaavan Brahmaputran sivujoki. Muutaman kilometrin päässä alajuoksuun alkavat tulvatasangot, jotka monsuunikaudella säännöllisesti peittyvät veden alle ja ylläpitävät ainutlaatuista ekosysteemiä. Aivan ongelmajätteiden kaatopaikan vieressä on asutusta ja sairaala. Lähialueen kylissä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Aivan ongelmajätteiden kaatopaikan vieressä on asutusta ja sairaala. Lähialueen kylissä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Ongelmajätteen kaatopaikka sijaitsee Kazirangan kansallispuiston suojavyöhykkeellä, ns. "No-development Zone:lla . Intian hallitus perusti vyöhykkeen aikoinaan suojelemaan herkkää luonnonympäristöä, turvaamaan villieläinten kulkureitit sekä  varmistamaan, ettei alueelle tule öljynjalostamon lisäksi muuta teollisuutta. Vyöhykkeelle rakentaminen, öljynjalostamon laajentaminen tai uusien tuotteiden tuotannon aloittaminen ilman Intian keskushallituksen etukäteen tekemää päätöstä on kielletty.

Konsulltiselvityksen mukainen NRL:n ongelmajätteiden kaatopaikan sijainti. Klikkaa suuremmaksi.

Intiassa vuonna 2008 voimaan tuleen ongelmäjätteiden käsittelylain mukaan jätteiden tuottajan on huolehdittavä niiden kierrätyksestä.  Se voi tapahtua joko omassa polttolaitoksessa tai ostamalla kierrätyspalvelu toimiluvan saaneelta ongelmajätelaitokselta. Lain mukan jätteiden kierrätykseen voi hakea poikkeuslupaa osavaltion ympäristöviranomaisilta, ellei tarjolla ole yhtään jätteitä kierrättävää ongelmajätelaitosta.

NRL ei ole liittynyt  ongelmajätteiden käsittelylaitoksen asiakkaaksi, vaikka ongelmajätteiden käsittely on ollut toistuvasti esillä jalostamon laajennushankkeiden ympäristölupahakemusten käsittelyssä.  Muut Assamissa toimivat öljynjalostamot hoitavat omat ongelmajätteensä niiden käsittelyyn erikoistuneiden yritysten avulla.  Samanaikaisesti Assamin osavaltion ympäristöviranomaiset ovat myöntäneet  luvan sijoittaa ongelmajätteensä kaatopaikkaan vuoteen 2021 asti. NRL siis kiertää lakia väittäessään, ettei ongelmajätteitä käsitteleviä yrityksiä ole tarjolla Assamissa.  Osavaltion ympäristöviranomaiset puolestaan rikkovat lakia myöntämällään poikkeusluvalla.

Päästömittauksia sopivista paikoista sopivaan aikaan

NRL:n antamasta täsmennyksestä vuonna 2015 tehtyyn ympäristölupahakemukseen selviää, ettei yhtiö noudata konsultin alkuperäisiä, vuosituhannen alussa antamia ohjeita kaatopaikan teknisestä toteutuksesta.  Jalostamo muun muassa kattaa kaatopaikan puolet ehdotettua ohuemmalla humuskerroksella. Lausunto ei myöskään sisällä mitään mainintaa eristävistä savi- tai tiivistyskalvokerroksista. Jos eristävä kalvo ja savikerrokset puuttuvat, vesien keruu ei toimi ja sadevedet pääsevät valumaan ongelmajätteen läpi  pohjaveteen ja läheisiin veisitöihin.

Jos lähtökohtana pidetään vuosituhannen alun konsulttiselvityksen lukuja katopaikkaan on haudattu tonneittain fenoleja ja erilaisia raskasmetalleja.

Eri ajankohtina tehdyistä ympäristölupahakemuksista käy ilmi, ettei haitallisten aineiden pitoisuuksia ole mitattu ongelmajätteiden kaatopaikan alapuolisista vesistöistä tai pohjavedestä. Mittaukset on myös tehty säännöllisesti loppusyksyn ja alkutalven kuukausina, jolloin Assamissa on erittäin kuivaa eikä valumia synny.

NRL on haudannut myös jalostusjätteen sisältämän vahan kaatopaikalle aina vuoteen 2016 saakka.  Maatuessaan ilmattomassa tilassa korkean kaloriarvon omaava vaha tuottaa runsaasti metaania, joka on monin verroin hiilidioksidia vaarallisempi kasvihuonekaasu. Toissavuonna jalostamolla otettiin käyttöön uusi laitos, joka ottaa raakaöljyn sisältämän vahan talteen teollisuuden raaka-aineeksi.

NRL:n ongelmajätteiden kaatopaikka on ollut toiminnassa vuodesta 2004 alkaen ja on nyt täyttymässä. Kaatopaikkaan sijoitettujen ongelmajätteiden määrää on vaikea arvioida tarkasti, koska jalostamon tuotannon määrä on vaihdellut eri vuosina muun muassa raakaöljyn saannin ongelmien vuoksi. Jos lähtökohtana pidetään vuosituhannen alun konsulttiselvityksen lukuja, kaatopaikkaan on haudattu tonneittain fenoleja ja erilaisia raskasmetalleja.

NRL on ilmoittanut, että käytöstä poistuvan kaatopaikan päästöjä seurataan kahden kaivon ja säännöllisten pohjavesinäytteiden avulla. Mitään suunnitelmaa kaatopaikkaan haudattujen jätteiden käsittelystä ei ole olemassa.

Uusi kaatopaikka kolminkertaiselle jätemäärälle

NRL on valmistellut uuden ongelmajätteiden kaatopaikan avaamista.  Asiasta on olemassa konsultin laatima selvitys. Öljynjalostamo haluaa tulevina vuosina sijoittaa 6000 kuutiometriä kiinteää jalostusjätettä uuteen kaatopaikkaan. Yhtiöllä ei siis ole aikomustakaan kierrättää öljyjätteitään hyötykäyttöön asiaan erikoistuneiden yritysten kautta.

Uuden ulottuvuuden asia saa jalostamon laajennussuunitelmien myötä. NRL:n tavoitteena on kolminkertaistaa tuotantokapasiteettinsa lähivuosina. Se edellyttää raakaöljyn tuontia muualta, koska Assamin oma öljy ei tuotannon kasvattamiseen riitä.  Jalostamo suunnitteleekin raakaöljyputken rakentamista Bangladeshista, jonne tehtäisiin terminaali muualta laivattavaa tuontiöljyä varten. Numaligarhin öljynjalostamo alkaisi sitten viedä laajassa mittakaavassa öljytuotteita mm. Myanmariin ja Bangladeshiin. Tuotannon kolmikertaistuessa, myös jalostamojätteen määrä kolminkertaistuu.

Jälkimmäisen ratkaisun seurauksena Chempolis Oy:n mainostamat jalostamon ympäristöhyödyt häviävät tisleenä kaatopaikkaan ja hiilidioksidina ilmakehään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hanke toteutetaan ilman voimalaitosta.

Myös NRL:n ja Chempolis Oy:n yhteisyrityksenä rakennettavan bioetanolijalostamon jätteet sijoitetaan samaan kaatopaikkaan. Se syntyykö haudattavia jätteitä riippuu rakennettavan etanolijalostamon kokonaisuudesta. Mikäli jalostamon yhteyteen rakennetaan voimalaitos tuottamaan sähköä ja lämpöä etanolin valmistusprosessiin, jätettä ei juurikaan synny, koska tislausjätteet ja prosessin tuottama hiili voidaan polttaa voimalassa. Jos voimalaitosta ei rakenneta yhtiö sijoittaa etanolin tislausjätteen kaatopaikkaan. Prosessissa syntyvä hiili myydään markkinoilla. Jälkimmäisen ratkaisun seurauksena Chempolis Oy:n mainostamat jalostamon ympäristöhyödyt häviävät tisleenä kaatopaikkaan ja hiilidioksidina ilmakehään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hanke toteutetaan ilman voimalaitosta.

Öljynjalostamon kolhiintunut maine

Vaikka Numaligarh Refinery Ltd on saanut öljyalan ympäristöpalkintoja, on sen maine kolhiutunut viime vuosien ympäristöskandaaleissa. Intian valtio ympäristörikoksia käsittelevä tuomioistuin National Green Tribunal (NGT) antoi elokuussa 2016 tuomion, jonka mukaan jalostamon täytyy purkaa Kazirangan kansallispuiston suoja-alueelle rakentamansa muurit ja ennallistaa alueen metsä. Myöhemmin on käynyt ilmi, että myös NRL:n ja Chempolis Oy:n yhteisyrityksenä rakennettava etanolijalostamo sijoittuu kyseiselle suoja-alueelle, johon rakentaminen on kielletty.

Paikalliset yhteisöt syyttävät petrokemiantehtaan päästöjä alueen jokien kalakuolemista ja kalojen myrkyttymisestä syömäkelvottomiksi.

Viimeisin skandaali kohdistuu NRL:n osittain omistamaan, vasta valmistuneeseen petrokemiatehtaaseen Brahmaputra Cracker and Polymer Ltd:en (BCPL) . Tehdas sijatsee Brahmaputra -virran yläjuoksulla Dibrugarhin Lepetkassa.  NRL toimittaa tehtaan polymeerituotannossa tarvittavan naftan. Intian ympäristötuomioistuin NGT pakotti yhtiön ajamaan tuotantonsa alas syyskuussa. Syynä olivat päästörajat ylittävät haitallisten aineiden päästöt Brahmapurtraan ja sen sivujokiin. Paikalliset yhteisöt syyttävät petrokemiantehtaan päästöjä alueen jokien kalakuolemista ja kalojen myrkyttymisestä syömäkelvottomiksi. Lähialueiden asukkaat ovat huolissaan ilmansaasteista, joiden väitetään aiheuttaneen iho- ja hengityselinsairauksia tehtaan lähikylissä. Asiasta vaaditaan puolueetonta tutkimusta. Valitusten käsittely Intian valtion ympäristöoikeudessa on kesken. Tehdas seisoo edelleen.

Teksti
Juha Holma